sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Perhe on paras

Takaisin äidin nurkkiin muuttaminen oli henkisesti iso kynnys, vaikka kovasti painotin itselleni, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Heti kun diplomityö on valmis, etsin itselleni uuden sijainnin. Olen silti viihtynyt lapsuudenkodissani - juttuseuraa ja ruokaa löytyy kaapista, ja diplomityön valmistuminen on kaikkien yhteisenä tavoitteena. Toivon, etten joudu täyttämään kyselyjä asumismuodosta - "mutsin luona" ei ole usein vaihtoehtona, enkä siitä hirveästi halua huudellakaan.

Kotikotona asumisessa on hyvätkin puolensa. Mikään ei tee iloisemmaksi kuin äiti, joka välttämättä haluaisi tuoda sunnuntai-uurastajalle ruokaa yliopistolle. Ihana äiti.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti