Kaksi vuotta New Yorkissa on kulunut kuin siivillä. Brooklynin arkeen kuuluu pieni väliaikaisuuden häive. Vuokrasopimusta jatketaan puoli vuotta kerrallaan, sillä toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus on amerikkalaisille järjetön ajatus. Sopimusta allekirjoittaessa mietimme aina, että tämän jälkeen etsimme jotain muuta. Niin me kuitenkin edelleen asumme samassa osoitteessa jo kolmatta vuotta. Pieni asuntomme tuntuu kuitenkin kodilta. Muuta vikaa tässä ei ole kuin korkea vuokra ja vähäiset neliöt.
Takana on niin ihmeellinen kesä, ettei lähestyvä talvikaan jaksa harmittaa. Hääpäivä oli täydellinen kaikkine pienine epätäydellisyyksineen. Mikä suunnaton onni oli saada niin moni rakas ihminen samaan paikkaan.
Häitä suunnitellessa sai vapaa-ajan tehokkaasti kulumaan. Syksyn koittaessa to-do -listalla on jäljellä enää kiitos-kortit (jotka oikeasti pitäisi kohta saada tehtyä). Tylsien iltojen varalle on seuraava projekti jo päätettynä: yritän saada hankittua paikallisen arkkitehti-lisenssin. Siinä meneekin mukavasti ainakin pari vuotta.
Mies aloitti myös oman projektinsa kuukausi sitten: Suomen kielen kurssi kerran viikossa vuoden loppuun asti. Maanantai-illat olemme viettäneet kurssikirjojen parissa ja ihmetelleet suomen kielen monimutkaisuutta. Kuukaudessa mies on oppinut taivuttamaan verbejä, käyttämään partitiivia ja genetiiviä, sekä kertomaan paljonko kello on. Täytyy sanoa, että olen todella otettu toisen nähdessä noin paljon vaivaa vuokseni.
Syksyn kuvasatoa:
 |
| Opiskelua |
 |
| Afterwork |
 |
| Viimeiset lämpimat päivät |
 |
| The City |
 |
| Ilta ystävien kanssa |
 |
| Happy-hour cruise |
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti